KIUKKUKIHARAN TARINAVIIRI

Huh. Eipä valiumista ennen oo ajatukset lähteneet näin poukkoilemaan. Yolo Swagginssista kuitenkin vielä sen verran, että sen jäbän nimihän oli vielä 2 viikkoa sitten Raimo Ilaskivi, mutta kun mundois selitin sille että 90-luku loppui jo ajat sitten, kävi se hakemassa niitä rap-paitoja ja snapbackeja. Jope sen sijaan oli jotenkin tällä välin näyttänyt heränneen, ja mitä vittua mä näenkään? Sehän oli lähdössä sossuun hakemaan rahoja! Yolo Vaikka äsken syventyessäni diippeihin keloihini dissasin Armoa tukariksi, tunsin kuinka oma selkäni suoristui: Jöppen rahareissu oli estettävä! Pinnistin kuin toimittajat bussimatkalla Turkuun ja sain kun sainkin turautettua jostain mieleniperukoilta vanhat jedivoimat käyttööni. Tunsin kuinka voima virtasi minussa vahvana ja suljin mielestäni sen tosiseikan, että todellisuudessa tämä virtaava voima oli halvan miehen Yodaksi paljastuneen Yolon ryhmysauva syvällä henkilökohtaisissa onkalossani. No, pääasia oli, että sain puhtia kurottaa Stigipat

Nyt tulee sellasta blastausta et blastoiseki vittu räjähtää Siinä aamurähmät silmissä kaivoin lusikalla leipäkoneen uumenista tuoretta limppua. Olin  korjannu sen rakkineen pari päivää sitten juutuubvideoiden ja vanhojen mäkgaivermuistojen siivittämänä, mut ei se nyt ihan skulannu niinku sen piti. Tai kai se silleen skulas, että sai sen leivän samantien paahdettunaki. Siinä mä sitte nakkelin niitä nokareita paahtimeen ja kuten arvata saattaa nii sehä sytty palamaan. Takaraivoon iski ihan snadi paniikki just sillä hetkellä ja ensimmäinen tavara mikä mun käteen sattu oli felix ketsuppi tötsä josta mä sit nopee struuttasin kaiken sinne pömpelin uumeniin. Vittu sitä palaneen ketsupin hajua ei vaan elävä ihminen kestä. Nyt mulla sit oli lautasellinen paahdettuja tomaattileipiä oujee. Ei niitä leipiä voinu edes ajatella itse syövänsä, joten käännyin lemmikkieni puoleen. Painoin felixpurkin pohjasta nappia ja olohuoneen kirjahylly irtani seinästä romanttisesti naksahtaen. Vippasin kä