Historia on paitsi itseään

Vittu, no nyt on sanottava että tuo musiikki puraisi ja samalla tuntui kuin kehdon pehmeys. Isännän selkäsauna ja viitteet kansainvälisestä yöstä oli aistittavissa terävästi. Kuka vittu muka minä olen? Minä olen Isäolennon hahmo tällä kertaa. Tällä kertaa tuon teille viestin menneisyydestä. Tulkoon kaikki mukanani, koska mukanani on kivaa. No ainakin ihan vitun kivaa. Toiselta puolen puski taas jotain särmiä läpi, mutta pidän puoleni. Vauhti on puolellani, olen nopea, nopeampi kuin nuo muut tuolla ja sana astelee kanssani taannehtivasti,sekä yhdessä yhteisymmärryksessä. Siispä jatkan. Tomelias Topias silitti Khatmandulaista kravattia, minkä luultiin jo ajasta ja ajan menneisyydestä ja kaikkeudestaan jättäneen, Näin ei kuitenkaan ollut. Kravatti oli olemassa ja Topias oli sen löytänyt. Topiaksen haaveissa oli edetä lentokoneinsinööriksi ja siihen hän ei kuitenkaan ollut pätevä. Topias kosketti kravattia ja tunsi kuinka diki noousi, Tämä tarina olis täsä :D

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Semanttinen kehys, osa.1

Paskanmarjat